Tarjoiluvaunut Bukowskilta

Tein hiljattain nettihuutokauppalöydön. Olen jo useamman vuoden (!) metsästänyt kahta messinkistä tarjoiluvaunua lasitasoilla yöpöydiksi. Olen selannut niin Bukowskin, Auctionetin kuin muidenkin nettihuutokauppojen valikoiman. Joko myynnissä on ollut vain yksi tarjoiluvaunu – ja sekin suolaiseen hintaan – tai sitten vaunu on ollut jollain tapaa rikki tai erilainen kuin etsimäni.

Nyt kuitenkin tärppäsi, ja tein todellisen löydön! Tarjoiluvaunujen myynti-ilmoituksen teksti oli nimittäin vahingossa kirjoitettu osin englanniksi ja osin ruotsiksi, kuten alla olevasta myyntikuvasta näkyy. Näin englanniksi tuotteita hakevat asiakkaat eivät löytäneet näitä hakutuloksissa, eikä huutajiakaan tullut kovin montaa. Sopi minulle!

Haimme pöydät Bukowskin noutopisteestä Katajanokalta. Heille kyllä täysi kymppi hyvästä palvelusta. Ehdimme molemmat paikalle töiden jälkeen vasta juuri ennen sulkemisaikaa. Tästä huolimatta pöydät pakattiin hyvin ja rauhassa ilman kiireen tuntua.

Siinä ne nyt siis ovat, ihkaomat vintage-tarjoiluvaununi! Minusta on mahtavaa, miten nettihuutokaupoista voi tehdä ekologisia löytöjä, joilla saa kotiin myös kivasti persoonallisuutta.

Oletteko te tehneet huonekalulöytöjä nettihuutokaupoista? Jos, mitä?

Olohuoneen peili

Nyt se on vihdoin paikallaan, nimittäin olohuoneen peili! Kun postasin peilistä kuvan Instagramissa, moni kysyi, mistä ostin sen. Ostin peilin Tori.fi:stä, ja sillä on ihan oma tarinansa.

Peili oli myyjän mukaan perintöesine, joka ei tullut käyttöön. Kun näin peilin Torissa keväällä, laitoin heti viestiä myyjälle. Ainoana ongelmana oli vain peilin sijainti – monen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Eikä sillä, olen minä hakenut muun muassa keittiönpöytämme yli tunnin ajomatkan päästä – siitä juttua myöhemmin. Postitus ei nimittäin tällaiselle vanhalle esineelle tulisi kuuloonkaan, sillä peili menisi rikki kuljetuksessa. (Tästäkin on kokemusta…!) Kysyin, olisiko myyjällä menoa pääkaupunkiseudulle jossain vaiheessa kevättä. Loppukeväästä oli kuulemma matka, ja hän voisi ottaa peilin mukaansa tullessaan. Sovimme treffit lentoasemalle. Ja niin perintöpeili vaihtoi omistajaa.

Instagramissa moni teistä kommentoikin, että teilläkin on kultareunainen peili kotona. Monella kuulemma suvun perintönä, ja osa tehnyt löydön myös netin kautta. Ihana, miten vanhat esineet pääsevät arvoonsa tuomaan historian havinaa kodin sisustukseen.

Minulta kysytään usein, mistä teen sisustuslöytöni. Ajattelinkin koota teille postauksen, jossa listaan suosikkipaikkani ekologisten sisustuslöytöjen tekemiseen. Postausta pian siis tulossa, pysykää kuulolla!